torstai 8. lokakuuta 2015

"juoksuhiekka"

"Heppu putoaa upottavaan juoksuhiekkan, ja mitä enemmän hän pyristelee vastaan, sitä nopeammin hän uppoaa ja katoaa näkyvistä?"
Sama periaate toimii myös tunteiden suhteen: mitä enemmän kamppailet niitä vastaan, sitä enemmän harmia ne tuottavat. Kamppaillessamme fyysistä tai emotionaalista kipua vastaan jota elämä meille tuottaa yritämme päästä siitä eroon tai välttää edes kohtaamasta sitä. Nämä ovat epämielyttäviä, hukkaavat energiaamme ja vähentävät elinvoimaisuuttamme. Sen lisäksi saatamme tulla vihaiseksi, ahdistuneeksi tai masentua niiden myötä.
Emme voi mitenkään välttää kohtaamasta tätä puhdasta pahaa oloa, elämä tarjoaa sitä tavalla tai toisella. Heti kun alamme taistella sitä vastaan, epämielyttävä olo pahenee nopeasti. Olemme välillä täysin haluttomia hyväksymään epämielyttävien tunteiden läsnäoloa. Tarkoittaen että olemme ahdistuneita näistä tunteista ja teemme mitä tahansa päästäksemme eroon niistä tai voisimme välttää ne kokonaan. Joillekkin tämä tarkoittaa turvautumista lääkkeisiin tai alkoholiin, mikä puolestaan johtaa riippuvuuksiin, ihmissuhdevaikeuksiin ja moneen muuhun ongelmaa. Itse olen kokenut nämä ongelmat, enkä vieläkään ole keksinyt ratkaisua niistä pois pääsemiseksi.
Vklpua odotellessa, perhettäni on järjetön ikävä. Perheen tärkeyden olen tässä tajunnut. Oma perheeni on minulle kaikki kaikessa. En enää laske itseäni siihen pisteeseen mitä olin joku aika sitten. Poikani tarvitsee äidin ja isän. Toivottavasti me tästä yhdessä nousemme.




tiistai 6. lokakuuta 2015

Tunteiden sekasotku

Fysilogisia muutoksia kehossa koostuvat sykkeen, verenpaineen, lihasjännityksen, verenkierron ja hormonituotannon muutoksista. Tunnemme nämä kehossa mm. perhosina vatsassa tai palana kurkussa, silmien kostumisena tai tahmeuten käsissä  Tunteet näyttäytyvät myös mielihaluina toimia tietyllä tavalla, kuten itkeä, nauraa tai piiloutua. Tunteet kietoutuvat läheisesti ajatuksiin, muistohin ja mielikuviin.
Tunteet eivät kontrolloi sitä miten toimimme. On paljon tärkeämpää keskittyä niihin asioihin, joita voit kontrolloida, kuin niihin, joita et voi. Vaikka sinulla ei ole paljon suoraa vaikutusvaltaa tunteisiin, joita tunnet, voit silt kontrolloida tekojasi sillä hetkellä.
Et voi estää itseäsi tuntemasta vihaa tai pelkoa, mutta voit takuuvarmasti kontrolloida sitä miten käyttäydyt.
Tunteet muistuttavat säätilaa sillä ne on aina läsnä ja vaihtelevat jatkuvasti. Mielialaa kuvastaa sitä yleistä tunnetta, joka kestää tietyn ajan. käsite tunne puolestaan viittaa tarkkaan tunteen tuntemiseen jaksoon, jolla on erottuvat ja tunnistettavat ominaispiirteet.

Tunteen kokemisen kolme vaihdetta:
Tunteen laukaisee jonkinlainenmerkittävä tapahtuma. se voi olla sisäinen kokemus, kuten ahdistava muisto, kivulias kehon tuntemus tai epämielyttävä ajatus. Laukaisijana voi toimia myös ulkoinen tapahtuma.
Aivot ryhtyvät arvioimaan tapahtumaa. Samalla kun kehomme valmistautuu toimimaan, koemme erillaisia tuntemuksia ja mielihaluja.
Mieli alkaa liittää merkityksiä tunteisiin. Se mitä mielemme kertoo meille noista tuntemuksista, vaikuttaa puolestaan merkittävästi siihen, miten suhtaudumme niihin.
Minä ja tunteet emme sovi oikein yhteen. Minusta on noloa näyttää tunteita. Viime viikkojen aikana olen kokenut monia tunteita joita en ole selvinpäin kokenut...
Itken, joudun puremaan huultani että saan pidettyä ahistuksen kurissa.
En voi sanoa kuin voi helvetin masennus.. pilaa minun elämäni, elämäni on palasina. En enää keksi miten sen parsin kasaan...

maanantai 5. lokakuuta 2015

Laivani hirviöt

Kuvittelen ohjaavani laivaa kaukana meren ulapalla. Kannen alla, näkymättömissä oleskelee suuri lauma hirviötä, joilla kaikillaon valtavat kynnet ja veitsenterävät hampaat. Niiden muoto vaihtelee. Jotkut niistä syyllisyyden, vihaan, pelon tai toivottomuuden kaltaisia tunteita. Jotkut niistä ovat muistoja hetkistä, jolloin epäonnistuin, mokasin pahasti tai minua satutettiin. Niihin mahtuu myös voimakkaita mielihaluja juoda liikaa, tupakoida, vahingoittaa itseäni tai syödä liikaa.

Niin kauan kuin annan laivan ajelehtia merellä ilman päämäärää, ne pysyvät kannen alla. Mutta heti kun alan ohjata laivaa kohti rantaa, ne ryntäävät saman tien kannelle, heiluttelevat siipiään, paljastavat kulmahampaansa ja uhkaavat repiä minut palasiksi.
Tähän on moudostunut ongelma, alan olemaan pitkästynyt jo purjehtimaan merellä vailla päämäärää. Alan kyllästyä, tunnen itseni yksinäiseksi, ahdistun enemmän ja tunnen oloni kurjaksi. Voin vain kysyä itseltäni että millaista elämää tämä on? Näen monen muun laivan kulkevan kohti satamaa mutta omaa
si et.
Käännän oman laivani kohti satamaa, hirviöt nousevat kannelle  ja uhkaavat taas repiä minut pineiksi palasiksi.
On mielenkiintoista, että vaikka nämä hirviöt ovat taitavia uhkailemaan minua, ne eivät voi koskaan oikeasti satuttaa minua fyysisesti. Heti kun ymmärrän ettei näillä ole voimaa oikeasti koskea minuun, olen vapaa niiden vallasta. Voin ohjata laivani ihan minne vain haluan, kunhan olen halukas hyväksymään hirviöni läsnäolon. Jos kuitenkaan en halua hyväksyä hirviöitäni ja haluan pitää ne kannen alla hinnalla millä hyvänsä silloin ainoa vaihtoehto on seilata tuuliajaolla keskellä mertä.
Mitä paremmin pystyn näkemään ajatukset sellaisena, kuin ne oikeasti ovat- vain sanoja kuvia mielessä- sitä vähemmän vaikutusvaltaa niillä on elämässäni.

Kysyn itseltäni:
Miten käyttäytymiseni muuttuisi, jos tuskalliset tunteet eivät olisi esteenä?
Mitä projekteja tai aktiviteetteja aloittaisin ( tai jatkaisin), jos aikani ja energiani eivät tuhlaantuisi ongelmallisten tunteiden parissa?
Mitä tekisin, jos pelko ei olisi nii voimakasta kuin se on?
Mihin ryhtyisin, jos ajatukset epäonnistumisesta eivät estäisi minua?

lauantai 3. lokakuuta 2015

AJATUKSIA

Mistä ajatukset tulivat? Mihin ne menivät? Missä olinkaan kun "olin poissa olevana"? Näihin kysymyksiin voi opetella vastaamaan tunnistamalla kaksi erillistä osaa itsestäsi, "ajatteleva minä, tarkkailijaminä".
Ajatteleva minä on se osa sinua, joka ajattelee, suunnittelee, arvio, vertailee, luo uutta, kuvittelee, visualisoi, analysoi, muistaa, unelmoi ja luo fantasioita. Tutumpi nimitys tälle on MIELI.
Tarkkailija minä ei ajattele. se on osa sinua, joka on vastuussa kiinnittämään huomion ajatuksiisi, se ei voi tuottaa ajatuksiasi.
Jos ajatteleva minä tuottaa hyödytöntä sisältöä, tarkkailija minän ei tarvitse kiinnittää siihen huomiota. Tarkkailija minä voi sen sijaan pitää huomion siihä, mitä juuri sillä hetkellä teet.
Jos ajatteleva mininäsi tuottaa hyödyllistä tai sinua auttavia ajatuksia, niin tarkkailija minä voi kääntyä niitä kohti ja huomioida ne.
Tarkkailija minä kohdistaa huomion hengitykseen kun taas ajatteleva minä tarinoi omiaan taustalla. Huomaa myös, että kyseessä  on hyväksynnän harjoittelu eikä kontrollin vahvistaminen. Tarkoitus ei ole yrittää vältellä ajatuksia tai päästä eroon ei-toivotuista ajatuksista, vaan tarkoitus on vain antaa niiden olla; tulla ja mennä omia aikojaan.

Minä taidan kärsiä hiukan muistin menetyksistä sähköhoidon takia, poden pahaa oloa johon lähdin hakemaan lohtua kuningas alkomahoolilta... huonoin ratkaisu sitten muutamaan vuoteen. Olisin halunnut jäädä sille tielle. Minulla on suunnaton ikävä poikaani ja koiraani. Pieni ajatuskin heistä saa silmä kulman kostumaan. Pilasin itse omat kulkulupani mutta minkäs sitä tyhmälle päälle mahtaa.. epäonnistunut itsemurha yritys takana. Minä tahdon vain ottaa syliin pikku ukkelin, enkä laske irti.
Lääkärin mukaan olen sairaslomalla 30.11.2015 asti.. enhä minä enää ole edes töissä... minulla ei ole muuta kuin poika ja pari muuta ihmistä jotka minut pitävät maan päällä.


olen HUKASSSA

perjantai 2. lokakuuta 2015

eriyttäminen, hyväksyminen, miten oli?

Kontrollikeino tarkoittaa mitä tahansa yritystä muuttaa, välttää tai päästä eroon ei-toivotuistaajatuksista ja tunteista. Kontrollikeinot muuttuvat ongelmallisiksi, kun niitä käytetään liikaa, sopimattomasti tai tilanteissa, joissa ne eivät voi toimia, tai kun niiden käyttäminen kaventaa elämänlaatuasi pitkällä aikavälillä.
Eriyttäminen on juuri vastakohta kontrollikeinoille, se on hyväksynnän lisäämisen menetelmä. Hyväksyntä ei kuitenkaan tarkoita, että sinun tarvitsisi pitää epämielyttävistä ajatuksista tai tunteista. Se vain tarkoittaa, että lakkaat taistelemasta niitä vastaan. Kun lakkaat tuhlaamasta energiaasi pyrkiäksesi muuttamaan ajatuksiasi, välttelemään niitä tai päästäksesi eroon niistä, voit sen sijaan käyttää tämän energian johonkin paljon  hyödyllisempään.
Esimerkkinä kolmen esimerkki vaihtoehdon kanssa
Ensimmäinen vaihtoehto, Sotatila, muistuttaa hiukan kamppailua omia ei-haluttuja ajatuksia ja tunteita vastaan. Taistelu jota ei koskaan voida voittaa, ja sen hintana on valtava määrä tuhlattua aikaa ja energiaa.
Toinen vaihtoehto, aselepo, silti vielä hyvin kaukana todellisesta hyväksynnästä. Ennemminkin vastakohtien sietämistä. Ajatusten ja tunteiden vastahakoinen sietäminen on parempi kuin suoranainen kamppailu niitä vastaan. Se jättää sinut kuintenkin tietynlaiseen jumiin ja saa tuntemaan olon avuttomaksi. Se on ennemminkin alistumista kuin hyväksymistä, se muistuttaa enemmän jumittumista kuin eteenpäin menemistä.
Kolmas vaihtoehto, rauhan solmiminen, edustaa aitoa hyväksyntää. Sinun ei tarvitse pitää niistä, haluta niitä tai olla samaa mieltä; teet vain yksinkertaisesti rauhan niiden kanssa ja annat olla. Se vapauttaa sinut käyttämään energiaa ja voit ottaa elämässäsi sellaisia askelia jotka vievät sinua oikeaan suuntaan.

Hyväksyntää ei kannata sekoittaa periksi antamiseen tai luopumiseen. Hyväksyntä tarkoittaa elämän kohtaamista halukkaasti, ei vain sietämistä. hyväksyntä merkitsee kirjaimellisesti "sen vastaanottamista, mitä tarjotaan". Se ei tarkoita luovuttamista tai tappion myöntämistä. Se tarkoittaa itsesi asettamista tämän hetken todellisuuteen- ja sen huomaamista, mitä tapahtuu juuri tässä ja nyt. Se on luopumista taistelusta sitä vastaan, millaista elämä on juuri nyt, tällä hetkellä.  
Mitä paremmin hyväksyt tilanteesi ja todellisuuden, jossa olet - juuri nyt, tässä ja tälläisenä- sitä tuloksellisemmin pystyt toimimaan muuttaaksesi sitä.

 Jos et ole tyytyväinen elämääsi, ainoa järkevä liike on alkaa toimia muuttaaksesi sitä. Muutoksen tekeminen onnistuu paljon paremmin, kun aloitat sen todellisuuden hyväksymisellä. Kaikki se aika, jonka käytät kamppailuun ajatuksia ja tunteita vastaan, olisi paljon hyödyllisempää käyttää ulkoisen tilanteesi muuttamiseen- ottamalla viisaita askelia kohti parempaa. Rikas, täysi ja merkytyksellinen elämä syntyy siitä että että hyväksyy omat ajatuksensa ja tunteensa sen sijaan että kamppailisi niitä vastaan, ja toimii muutoksen eteen niin että tekoja ohjaavat omat syvimmät arvot. Tarkoituksena on hyväksyä ajatukset, ei niiden karkottaminen.
"Muista, että sinun ei tarvitsepitää ajatuksesta, jotta voisit hyväksyä sen. Voit hyväksyä sen vain käytännöllisistä syistä"