Pirun ajatusmörkö

Piru istuu olkapäällä- Lassi Valtonen

"Piru istuu olkapäällä aina iltaisin
se kuiskii ja houkuttelee
hiili hankoaan se kuumentaa
sinutki matkaansa nappaa
mutta sinä voit pelastaa itsesi
minä voin pelastaa itseni

mietin uudelleen omat valintas
onko suuntas varmasti just se oikee
sä hyppäsit kaivoon etkä päässyt ylös
eikä kukaan heittänyt köyttäkään
mutta sinä voit pelastaa itsesi
minä voin pelastaa itseni

älä turhaan pelkää aikuinen mies
älä turhaan pelkää aikuinen nainen
piru istuu olkapäällä taas uudelleen
piru istuu olkapäällä taas uudelleen

mutta tällä kertaa en pelkääkkään
mä tarjosin käden ja kuiskasin
olen myynnyt jo oman sieluni eteenpäin
mutta sinä voit pelastaa itsesi
minä voin pelastaa itseni
mutta sinä voit pelastaa itsesi
minä voin pelastaa itseni"

Viikonloppua lähestyessä ahdistus nousee yli sietorajan. Tuntuu kuin tukehtuisi, tekisi mieli van itkeä ja vajota maan alle. Pelot painaa päällä, mitä jos kontrolli pettää. "Arki" ei pädekkään viikonloppuna. Ei ole mitään minkä vuoksi nousisin sängystä. Ei pitäisi ajatella kuinka jonkun takia nousisin ylös, miksen nousisi itseni takia..
Itseni arvostaminen on taaas nolla, yritän välttää ihmiskontaktia.. Piti mennä kaveria moikkaamaan mutta siitä tuli liian iso kynnys josta en päässyt ylös.. Mielihalut pyörivät mielessä, takoisin nyrkin verille, viiltelisin, polttaisin taas itsetuho vie ajatuksista voiton. "kaikki on hyvin, mitään ei ole sattunut". Kontrolli on pitänyt vaikeista hetkistä huolimatta. Jossain minussa on se halu jotta en tee itselleni mitään. Tämän viikon aikana olen pohtinut lääkkeitten syömistä. "jos ne olisi minulla, söisin ja "nukkuisin pois". Sitä vaaraa ei ole ja se on vain ajatus, "ajatukset ei voi minua satuttaa"...

Kämppä täynnä muistoja, valokuvia jotka muistuttaa siitä miksi jaksan aamulla nousta ylös ja suorittaa päivän jotta saan viettää parhaimmat hetket ilman "huolia" pojan kanssa. Otamme ilon irti siitä vähästä ajasta ja minä todistan kykeneväni olemaan se äiti joka olen aina ollut, rakastan, välitän, huolehdin. Kunhan muistan katsoa myös peiliin ja tehdä saman itselleni kuin pienelle pojalle.

hidasta elämää reseptejä:

Hengität, rakastat

-siis elät.

Loppu on sinusta

itsestäsi kiinni.

Jos ajatuksesi eivät

palvele sinua, anna 

niiden olla.

Elämä ei ole sellaista,

jollaiseksi sen joka aamu

kuvittelit, vaan elämä on 

sellaista, jota et yhtenäkään

aamuna osannut toivoa.

ENSIN

"Älä huoli, vaikka elämäsi olisi kääntymässä

päälaelleen. Mistä tiedät, että se elämä, johon olet

tottunut, onparempi kuin se, joka on tulossa?"

SITTEN

"Kysyin miksi sain vain tämän?

Ja ääni vastasi: ¨vain tämä¨ vie sinut kohti sitä"

LOPUKSI

"Olet paennut häkistä. Olet levittänyt siipesi.

Nyt, lenna"