ojasta allikkoon

Voisiko tämä tunne vyöry joskus tasoittua..
Muutoksia elämässä. Ammatillinen kuntoutus kurssi käynnis. Ekat kaksi viikkoa oli yhtä helvettiä. Ehkä se kuitenkin johtui muutoksesta. Ennen päivätoiminnassa ja nyt täytyy taas pohtia mitä elämältä haluaa varsinkin koulun ja työn suhteen. Vaikeuksista huolimatta olen jaksanut puurtaa jo kolme viikkoa ja kohta on ensimmäinen osio ohi.
Totta puhuen voin olla "ylpeä" itsestäni. Asioilla on mahdollisuus mennä eteenpäin kuhan vain luottaa että asiat järjestyvät.
Uudet ihmiset ja uudet kujeet, ainakin olen viihtynyt kyseisellä kurssilla.

Poika, minun vahvin voimavara. Olen huomannut tässä ajan kuluessa sen kuinka paljon minulla on asioita joiden vuoksi yritän. "Osa-aika äitiys", se tässä varmaan eniten harmittaa mutta sentärän ero tilanteet eivät tunnu niin kurjilta kuin aikasemmin, ajatuksena "seuraava päivä tulee taas kohta". En varsinaisesti tätä tilannetta tämmöiseksi halunnut mutta hölmöilyni tekivät sen. Syyllisyys mokomasta kantautuu edelleen päivästä toiseen mukanani. Ehkä en koskaan osaa päästää siitä irti, toisaalta en tiedä haluanko. Suru joka siitä seuraa, pitää minut kasassa. Muistuttaa siitä mikä voi mennä pieleen jos kontrolli pettää...

Elämässä pitää vain mennä eteenpäin. Minulta monesti kysytään että "pärjäänkö kotona", tähän en voi todeta että PAKKOHAN se on. Mitään ei kuulemma ole pakko mutta se mitä minä menetän on liian suurta enää, monettakohan kertaa aloittaa  alusta. Tosin välillä vieläkin kyseenalaistan oman jaksamisen itsekkin. Seuraavana päivänä voin vain todeta että SELVISIN. Nostaa itseluottamusta vaikka sillä hetkellä se ei siltä tunnu. Minulla on mahtavat ihmiset ympärillä, vaikka välillä tuntuu että olen tässä sonnassa yksin. Kaksi läheistä ihmistä jotka ovat olleet kultaakin kalliimpia.

kick boxing on ollut mahtava laji johon uskallauduin muutama kuukaus sitten lähteä mukaan. Arki pysyy kasassa kun on jotain minkä vuoksi nousen aamulla sängystä. Muutakin sisältöä olen saannut rakennettua elämään. Pidän siitä ja voin olla ylpeä itsestäni..