torstai 25. tammikuuta 2018

Stay

Luomme maailmaa ajatuksillamme. Taas on hyvä muistaa "ajatukset eivät satuta, vaan se jos kasvatan ne teoiksi." Jokainen uusi aamu luo mahdollisuuden uuden tarkoituksen. Se että heräät aamulla ei ole mikään pieni asia, se ei ole samantekevää millä aamuna aloittaa. Se mihin keskitymme antaa suunnan sen hetkiselle elämälle.
Kuinka helppoa onkaan luoda negatiivista ajattelua positiivisen suhteen. Omalla kohdallani olen kuullut jo monesti kysyttävää "oletko liian ankara itsellesi?". Tämä kysymys veti hiljattain hiljaiseksi. Rupesin pohtimaan, että onhan tuossa perää varsinkin tämän hetkisessä tilanteessani jossa ajattelen vain tuonpuoleista. Viimeiset pari kuukautta ovat olleet yhtä hullun myllyä ajatukseni kanssa. Olen ennemmin sulkenut tunteeni muurin taakse kuin tuonut niitä esille. Pelkään ja häpeän, olen luvannut yrittää tuoda niitä esille. Antaa surulle mahdollisuuden tulla esille. En voi vain painaa ja panettaa eteenpäin sillä verukkeella että asiat järjestyvät. En tiedä enää itse keinoja saada elämälle iloa, voisin sanoa että olen yhtä sun toista kokeillut. Kokeilut ja tekemiset eivät ole olleet huonoja. Olen saanut kaikesta huolimatta nauttia elämästä ja ILOITA!


keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Luottamus

Luottamus, ennen kaikkea tunne, jonka kohdistamme ihmiseen johon luotamme. Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkin voi luottaa, että jokin ei peitä toiveita tai aiheuta pettymystä. Luotettavuus sen sijaan riippuu omasta käyttäytymisestä. Luottavaisuus on ominaisuus, johon vaikuttaa sekä persoonallisuus että kasvuympäristö.
Kaikki kokemukset jättävät jälkensä luottamukseen. Mitä haavoittavampia kokemuksia meillä on sitä herkemmin kyseenalaistamme toisten luotettavuutta ja luottamuksen palauttaminen vie pitkän ajan ja vaatii ponnistelua. Toisinaan luottamuksen palauttaminen voi olla mahdotonta.
Pitäisi yrittää pohtimaan/ymmärtämään, miksi on toiminut niin kuin on toiminut. Onko esimerkiksi pimittänyt asioita, koska on halunnu välttää yhteenottoja. Miksi yhteenotto pelottaa niin, ettei uskalla kohdata toista?
Ihminen tarvitsee ymmärryksen siitä, miksi luottamuksen rikkoutumiseen johtaneet asiat tapahtuivat.

Luottamuksen voi menettää monta kertaa ja monella tapaa. Pienikin epärehellisyys voi murentaa hauraan luottamuksen. Useasti jos kyse on samasta henkilöstä, luottamuksen rakentaminen kestää jokaisen kerran jälkeen pidempään eikä ehkä koskaan yllä sille tasolle, kuin se oli ennen luottamuksen menettämistä.
Luottamuksen palauttaminen ei ole petetyksi tehtävä, vaan luottamus korjaantuu ajan kanssa, jos toinen toimii riittävän pitkään riittävän luotettavasti. Hän, joka toiminnallaan on aiheuttanut luottamuksen menettämisen.
Luottamuksen pettänyt joutuu ottamaan vastuun siitä miten osaa muuttaa käytöstään ja toimia niin että toinen voisi taas luottaa. Lyhin reitti luottamukseen, käyttäydy luotettavasti ja ole luottamuksen arvoinen. Jos luottamuksessa on särö, sen palauttaminen ei tapahdu pelkästään lupauksemme muuttua, vaan moni joutuu ponnistelemaan tosissaan onnistuakseen siinä. Luottamuksessa, kuulluksi tulemisessa ja kohdatuksi tulemisessa on pohjimmiltaan kyse asioista joista montaa voi parantaa kehittämällä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja.  Voimme oppia kuinka kuunnella toista paremmin, kuinka ottaa vastaan hänen tunteitaan, kuinka osoittaa kiinnostusta toista kohtaan, kuinka ottaa vastuu omasta käytöksestään elämässä.
Luottamuksen rikkoutuminen aiheuttaa myös surua ja pettymystä. Luottamuksen pettänyt voi joka päivä saada muistutuksen omista teoistaan ja kantaa niistä syyllisyyttä, toinen osapuoli joutuu taas pelkäämään, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Luottamus on mahdollista saada takaisin, jos ja kun molemmat ovat valmiita käsittelemään asiaa, ymmärtämään toisen kokemuksia ja tekemään tarvittavia muutoksia käytöksestään. On tärkeä muistaa, että ihmisyyteen kuuluu myös epätäydellisyys. Täydellistä ihmistä ei ole olemassa. Aina emme onnistuneet, kyky antaa anteeksi sekä armollisuus itseä ja toista kohtaan on tarpeellinen ja tärkeä taito elämässä. Myös silloin kuin luottamusta etsitään takaisin. Jokaisen pitäisi yksinkertaisesti saada anteeksi, että on inhimillinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toinen saisi tehdä samoja virheitä ja vahinkoja kerta toisensa jälkeen, ja silti aina saisi anteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että virheiden tekijällä tulisi olla mahdollisuus parantaa tapansa ja tehdä töitä ihmissuhteiden eteen, jotta ne paranisi. Jotta tämä olisi mahdollista, vaati se avointa ja rehellistä keskustelua ilman valheita, syytöksiä, vastuun pakenemista ja suojamuureja. Toiseen tulisi luottaa edes sen verran, että uskaltaa sanoa mikä on vialla ja miltä jokin asia tuntuu..

Pohdinnan jälkeen huomaan olevani epärehellinen. Päästelen sammakoita suusta tai vaikenen asioista. Viimeisin muistutus siitä kuinka luottamus voi olla nolla omien "tempausten" jälkeen. En syytä ketään niistä asioista jotka johti näihin tempauksia. Itseään valintani tein ja tiedostin viimeisellä kerralla seuraukset jos jään tähän maailmaan. Nyt voin vain kysyä jaksanko enää aloittaa alusta. Ehkä en ansaitse luottamusta, teen samat mokat kerta toisensa jälkeen. En odota että ne olisi lakaistu maton alle. Helpointa on ollut sivuttaa asiat,kasata ne "nurkkaan" odottamaan. Pakka levisi ja tässä on tulos, joudun pohtimaan mitkä asiat tulevat arjessa jaksamista? Mitkä estävät vahingoittamasta itseäni? Mitä ensimmäinen viikko kotiuduttuani pitäisi sisällään?
Pitäisi olla konkreettinen suunnitelma jotta voisin päästä kotiin. Vaihtoehtoja on kaksi...


y






lauantai 6. tammikuuta 2018

sietokyky

Miten paljon sitä onkaan ihmisen kestettävä. 
Ikävä ei hellitä. Saisinko antaa periksi? 

Astun puiden joukkoon
Laulu houkuttelee syvemmälle
Se leijuu lähellä
Se täytyy löytää
Vihdoin saavun auringossa kylpevälle aukiolle
Ja näen sinut
Leikit lapsen kanssa

Katson kuinka hassuttelet
Poika nauraa katketakseen
Metsä hengittää
On kaunis päivä

Astun aukiolle
Muutun tuhanneksi perhoseksi
Ja päästän irti
Lähden laulun matkaan



anniina -syvään päähän

Syvään päähän
Syvään päähän
Syvään päähän
Syvään päähän

Mua pidetään rohkeen mut mä pelkään
Ja on vaikee ääneen sitä myöntää
Et vaik henkiin jää
Välil tuntuu ettei pysty hengittää
Ne luulee et oon hullu (hullu)
Mut ne ei tiiä mis oon ollu mitä vastaan oon taistellu
Ja et opettelen edelleen miten täällä eletään
Miten käsitellä häpeää

Se on jättänyt jälkeensä jäljen
Se on vienyt mennessään järjen
Mä luulin etten tarvinnu ketää
Mutten voinu vastavirralle mitää

Syvään päähän
Pinnan alla mä en nää enkä kuule
Mä en kuule
Ootsä siellä
Sano ettei mikään oo niinku luulen
Niinku luulen
Joo-o-o
Nosta mut pintaan älä
Luovuta jos mä meinaan
Vetää sut mukanani
Syvään päähän
Syvään päähän
Syvään päähän
Nosta mut pintaan

Jos sussa tuntuu ettet sä oo tarpeeks
Jos pyytelet sun täällä oloo anteeks
Oot ollu siellä missä mäki oon ollu
Ohuel jäällä yksin painotellu
Usko mua kun mä sanon että sä tuut selvii siitä
Vaik tuntuu ettet riitä
Sun ei tarvii olla enempää ku oot
Vaik maailma kaato sut kumoon

Se on jättäny jälkeensä jäljen
Se on vienyt mennessään järjen
Etkä voinu vastavirralle mitää

Syvään päähän
Pinnan alla mä en nää enkä kuule
Mä en kuule
Ootsä siellä
Sano ettei mikään oo niinku luulen
Niinku luulen
Joo-o-o
Nosta mut pintaan älä
Luovuta jos mä meinaan
Vetää sut mukanani
Syvään päähän
Syvään päähän
Syvään päähän
Nosta mut pintaan

Mul oli tapana itteeni syyttää
Mut tiiän etten siihen oo syypää
Eikä musta ehkä koskaan saa ehjää
Mut tääl edelleen seistään

Syvään päähän
Pinnan alla mä en nää enkä kuule
Mä en kuule
Ootsä siellä
Sano ettei mikään oo niinku luulen
Niinku luulen
Joo-o-o
Nosta mut pintaan älä
Luovuta jos mä meinaan
Vetää sut mukanani
Syvään päähän
Syvään päähän
Syvään päähän
Nosta mut pintaan

Nosta mut pintaan
Nosta mut pintaan
Nosta mut pintaan
Nosta mut pintaan



Joo mä luulin, että rakkauden takia voisin kuolla

enkä häviäisi sinulta Mutten tiedä miten ajauduttiin kaaokseen täysin hiljaiseen Havahdun, kun ulkona on kevätaurinko mut meil on kylmä, tahtoisin sut viereen mun kainaloon Mut oon unohtanut, miten toiseen koskettaa jos kipinää ee-ei oo, sitä ee-ei oo Kun tuulettoman taivaan alla koittaa leijaa leijattaa Se putoaa Ja vaikka monta kertaa aiemmin oon saanut sen nousemaan se makaa maassa Yhtenä aamuna tajusin kun sinua suutelin et kipinää ee-ei oo, sitä ee-ei oo Mä otin onnesta lukuu kun tulit mun elämään Mä en koskaan pyytänyt sua luotani lähtemään mut sydän äänet hävis ei samaan tahtiin hakannut ja nyt pelkään ettei tätä enää tapahdu Liian usein muistot viedään romulaatikkoon eikä niitä enää muistella kun kaikki ohi on Mulla on aikaa olla vielä meistä ylpeä mä en kadu mitään, enkä häpeä Kun tuulettoman taivaan alla koittaa leijaa leijattaa se putoaa Ja vaikka monta kertaa aiemmin oon saanut sen nousemaan se makaa maassa Yhtenä aamuna tajusin kun sinua suutelin et kipinää ee-ei oo, sitä ee-ei oo x2 Yhtenä aamuna tajusin kun sinua suutelin et kipinää ee-ei oo, sitä ee-ei oo